Millaista urheilumarkkinointia Suomessa tehdään juuri nyt?

Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita urheilumarkkinoinnissa näkevät markkinoijat, urheilijat ja urheiluyhteisön edustajat? Näitä asioita lähdimme selvittämään jo neljännessä vuosittaisessa kyselyssämme.

Liity 10.teamiin

💡 Tulokset haltuun minuutissa

  • Urheilumarkkinointi digitalisoituu jatkuvasti, mutta tuloksellisuuden mittaaminen tuottaa päänvaivaa kaikille osapuolille.
  • Arvot, brändi ja sisältöjen laatu ovat markkinoijille tärkeimpiä tekijöitä urheilukumppaneissa.
  • Urheilusta on tullut osa markkinoinnin työkalupakkia, ja urheilukumppanuuksiin käytetty raha tulee pääosin markkinoinnin budjetista.
  • Oman brändin rakentaminen on urheilijoille tärkeää, mutta urheilijat kokevat saavansa vain vähän tukea brändin rakentamiseen, somen tekemiseen ja oman osaamisen kaupallistamiseen.

Mikä kysely?

Sponsorointi ja urheilumarkkinointi -kysely tehtiin jo neljättä kertaa. Verkkokyselyyn vastasi 126 suomalaista markkinoijaa, urheilijaa ja urheiluyhteisön edustajaa. Heistä hieman yli 40 prosenttia oli brändien tai mainos- ja mediatoimistojen edustajia. Urheilijoita kyselyyn vastasi 27.

👉 Sukella aiheeseen

  • Mitä kanavia ja keinoja urheilumarkkinoinnissa käytetään?
  • Millaisia asioita kumppanuuksissa mitataan?
  • Mitkä asiat ovat tärkeimpiä markkinoijille?
  • Mikä on urheilijoille tärkeää yhteistyössä?
  • Mitkä ovat urheilumarkkinoinnin ostamisen ja myymisen haasteet?

Mitä kanavia ja keinoja urheilumarkkinoinnissa käytetään?

Urheilumarkkinointi painottuu entistä vahvemmin digitaalisiin kanaviin. Kysyimme vastaajilta, kuinka digitaalista heidän tekemänsä urheilumarkkinointi on asteikolla 0–10. Vuonna 2023 vastausten keskiarvo oli 7,4, kun edellisvuonna se oli 7,0 ja kaksi vuotta sitten 6,6.

Sosiaalisen median kanavat ovat vakiinnuttaneet paikkansa urheilumarkkinoinnin käytetyimpänä kanavana.

Urheilumarkkinointiin käytetyt budjetit ovat edelleen verrattain pieniä. Brändeistä ja niitä edustavista toimistoista yli kolmannes kertoi urheiluun käytetyn vuosibudjetin olevan alle 10 000 euroa. Sitä suuremmat budjetit jakautuivat varsin tasaisesti, ja 12 % vastaajista kertoi käyttävänsä urheilumarkkinointiin yli 100 000 euroa vuodessa.

Lähes kaikki vastaajat kertoivat urheiluun käytetyn rahan tulevan markkinoinnin budjetista.

Millaisia asioita kumppanuuksissa mitataan?

Yhteistyön tuloksellisuuden mittaaminen tuotti haasteita kaikille osapuolille. Eniten kumppanuuksien tehon mittaamisessa käytettiin sosiaalisen median mittareita. Somemittareita hyödynsi kuitenkin huomattavan paljon pienempi joukko (66 %) kuin sosiaalista mediaa kumppanuuksissa hyödyntävien joukko (82 %). Markkinoijien mainitsemissa mittareissa korostuivat myös myynnin ja brändimielikuvan mittaaminen.

15 % kaikista vastaajista kertoo, että tuloksia ei mitata millään tavalla. Markkinoijista ja toimistojen edustajista 13 % kertoi, ettei kumppanuuksien tuloksia mitata.

Mitkä asiat ovat tärkeimpiä markkinoijille?

Tämän vuoden kyselyssä halusimme erityisesti selvittää, mitkä asiat ovat markkinoijille tärkeimpiä tekijöitä urheilijoiden ja urheiluorganisaatioiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Erityisesti arvot, sisältöjen laatu ja kumppanin brändi nousivat esille markkinoijien vastauksissa. Urheilumenestys tai lajin suosio ei ole markkinoijille yhtä merkittävää.

Urheilijoihin liittyvät tärkeimmät seikat

  1. Urheilijan arvot
  2. Urheilijan tuottamien sisältöjen laatu
  3. Urheilijan medianäkyvyys
  4. Urheilijan brändi
  5. Urheilijan someyleisön koko
  6. Urheilijan lajin suosio
  7. Urheilijan verkostot
  8. Urheilijan menestys

Urheiluorganisaatioihin liittyvät tärkeimmät seikat

  1. Urheiluorganisaation arvot
  2. Urheiluorganisaation brändi
  3. Urheiluorganisaation tuottamien sisältöjen laatu
  4. Urheiluorganisaation medianäkyvyys
  5. Urheiluorganisaation lajin suosio
  6. Urheiluorganisaation someyleisön koko
  7. Urheiluorganisaation verkostot
  8. Urheiluorganisaation menestys

Mikä on urheilijoille tärkeää yritysyhteistyössä?

Kyselyyn vastanneista urheilijoista neljännes elättää itsensä urheilulla ja yhteistyökumppanuuksilla. Kolmannes kertoi, että ei saa urheilusta tai kumppanuuksista lainkaan tuloja. Yli puolet urheilijoista kertoo rakentavansa aktiivisesti henkilöbrändiään. Edellisvuoden kyselyssä vain 39 prosenttia kertoi rakentavansa henkilöbrändiään aktiivisesti.

Tärkein syy urheilijoille tehdä yhteistyötä yritysten kanssa on luonnollisesti taloudellinen hyöty. Myös yritysmaailman kontakteja, lisääntynyttä näkyvyyttä ja työelämässä hyödyllisiä taitoja pidettiin tärkeinä syinä.

Urheilijat kokevat kuitenkin jäävänsä yksin brändin rakentamisessa ja kaupallisten yhteistöiden tekemisessä. Jopa 48 % urheilijoista kertoo, että ei saa mistään tukea henkilöbrändin rakentamiseen, kaupallisiin kumppanuuksiin tai somen tekemiseen. Eniten tukea urheilijat olivat saaneet vanhemmilta ja ystäviltä sekä vaikuttajaverkostoilta. Vain yksittäiset vastaajat kertoivat saaneensa tukea liitolta, seuralta tai managerilta. 

Mitkä ovat urheilumarkkinoinnin ostamisen ja myymisen haasteet?

Urheilumarkkinoinnin tuloksellisuuden osoittaminen on haaste niin markkinoijille (29 %) kuin urheiluorganisaatioille (51 %). Haasteita nähdään myös tuotteistuksessa. Yli neljännes markkinoijista kokee, ettei tarjolla oleva tuotteistus vastaa brändien tarpeita. Vastaavasti lähes viidennes urheiluyhteisön edustajista kokee, ettei heidän tarjoamansa tuotteistus vastaa markkinoijien tarpeita.